Grand Canyon, kuvat kertokoon puolestaan..

Aamulla lähdin hyvissä ajoin kohti Grand Canyonia. Grand Canyon-villageen, kun pääsin, tuli sadekuuro, joten pysähdyin mäccärille pidättelemään hetkeksi ja juomaan reissun tähän mennessä kalleimmat maccäri-kahvit: 2,65 taalaa.

Pihalla istuin ja särvin kahvia siihen kuuluvalla herkkyydellä, niin siihen posautti valkoinen jeeppi, jonka koneen alta roikkui jotain. Siihen sitten yksi mies sanoikin, että jotain roikkuu auton pohjasta. Pojat katsomaan ja olin kuulevinani, että puhuivat suomea, mutta en ollut varma. Pojat nappasivat esineen pois ja menivät sisään ja silloin kuulin, että juu puhuivat ne suomea. Hetken päästä tulivat taas ulos ja otin puheeksi, että mikäs putki se oli? Pojat olivat Nykistä lähteneet ja ajavat Route 66:ta länteen ja sitten takaisin Nykiin.

He olivat ajaneet kaikki mahdolliset pätkät 66:ta ja nyt Canyonien jälkeen suuntasivat Las Vegasiin.

Se putki oli vaihdelaatikon täyttöputki. Hetken pohtivat ja totesivat, että ajavat Flagsstaffiin vaihtamaan autoa. Katsoivat netistä, että siellä on lähin Alamon toimisto, josta ovat auton vuokranneet.

Mä lähdin nähtävyyksiä katsomaan, maksoikin oikein 15 taalaa, että pääsi alueelle.

On se aivan hämmentävää, kuinka iso se Canyoni on. Tuntee itsensä niin pieneksi.

Mutta ehdottoman hieno ja mahtava kokemus.

Päivä meni siellä pyöriessä ja katsellessa paikkoja ja maisemia. Pakko oli laittaa tähän paljon kuviakin, jos niistä jotenkin se suuruus välittyisi...
Olin kaksi yötä tässä Williamsissa ihan mukavassa motellissa.

Lauantaiaamulla lähden päristelemään kohti LA:ta, joten spotti painaa pisin HW 40:tä.

Majapaikka Willamsissa

Majapaikka Williamsissa