Tänään ajelin Mt. Shastalta eteenpäin. Ensin ajelin vuorelle niin pitkälle kuin pääsin. Paikka oli Bunny flat, 6950ft. Sieltä sitten lähdin kohti pohjoista ja Crater Lakea, joka on vanha tulivuoren päällinen, jossa on hieno syvänsininen, jyrkkäreunainen ja pyöreä järvi. Hieno paikka, johon sai maksaa taas kansallispuistomaksun 10 usd. Mutta kyllä kannatti.
Siellä söin myös evääni, jotka ostin Klamath Fallista, meksikolaisen ruoan foodtruckista. Vitosella sai oikein hyvän lihatortillan.
Sieltä sitten takaisin HW 97 :lle ja bensiinivalon palaessa ajelin eteenpäin, kunnes tulin Chemult:iin, jossa oli vaikka kuinka paljon tankkausvaihtoehtoja.
Hw 97 pohjoiseen ajaessa tuli kyliä vastaan, mutta en malttanut pysähdellä. Kelit ovat olleet oikein hyviä +30- +40 välillä .... ihan hiukan on liikaa.... +25 olisi hyvä.
Bendissä mäkkärillä Mc Fleury ja paikallisen HD-kaverin kanssa turisemista ja hyvän matkan toivotuksilla eteenpäin.
Mandarasiin tultuani ajattelin katsoa yöpaikkaa. Ekassa paikassa oli ei-oota ja toinen Econo lodge oli hinnaltaan 125usd+ tax, joten totesin kiitos, mutta ei.
Pyörän päälle ja kohti pohjoista. Navista katsoin, että Shanikossa on hotelli. Sinne siis, onhan siellä tietty huoltoasemakin. Tie meni sinne hienoa ylänköä pitkin, oli kurveja ja mäkiä. Shanikossa totesin, että hotelli oli suljettu aikoja sitten.. Muuten oli tosi hauskan näköinen paikka, esim pankki oli kuin pieni vaja. Pahus, ei auttanut kuin mennä eteenpäin. Muutaman mailin päässä taas bensavalo syttyi palamaan. Olin tullut 160 mailia ja alkoi tulla iltakin. No, mennään niin pitkälle kuin päästään. Navi antoi etäisyydeksi 80 km seuraavalle asemalle. Siinä sitten kuorma-auton imussa tulin Crass Valley:hin, jossa näin kylmäaseman. Siellä oli kaveri tankilla ja minä kyselemään, missä asti on seuraava asema. Vastaus oli että 30 mailia. Pahus, menee liian tiukalle. Kyselin, voisiko kaveri ostaa mulle gallonan ja maksan hänelle 4 taalaa. Se sopi hänelle. Hyvä. Yksi huoli vähemmän.
Jatkoin kohti Biggsiä ja yhtäkkiä kylässä nimeltään Moro, oli motellin kyltti ja vacancy-kyltti loisti iloisesti. Huoneita oli ja vielä halvalla. Veroineen kaikkineen vain 50 usd ja aamupalaakin tarjolla. Kaikki hyvin taas.:) Onneksi en tehnyt hätiköityjä päätöksiä aikaisemmin, vaan päätin ajaa niin pitkälle kuin päästään.
Kovasti isäntä ja muutama vieras päivitteli kotkaa, kuinka iso ja hieno ja oikein Suomesta asti.
Toinen vieraista oli limobussin kuljettaja Ben, Seattlesta. Oli hakemassa koululaisia Antelopesta ja toinen Ray niminen kaveri, joka oli vaan lomailemassa. Isännältä kyselin, olisiko kauppaa, josta saisi iltapalaa ostettua. Se oli mennyt klo 6 pm kiinni, mutta Ben ja Ray olivat menossa naapurikylään, jossa on baari ja josta saa iltapalaa. Minä huikkasin pojille, että pääsenkö mukaan. Se sopi heille ja alta kymmenen minuuttia, niin istuin limobussissa, suihkun raikkaana.
Siitä ajeltiin sitten Wascoon ja baariin katsomaan, mitä löytyy. Hampurilaisia - ylläri. No, hyvältä maistui muutaman oluen kera.
Btw, poliisit eivät ole olleet kovin kiinnostuneita mun ajamisesta. Tänäänkin kuvasin go-prolla käsi suorana ylöspäin ja 55 ml/h alueella 65 ml/h mittarissa, eikä mitään reaktiota.
 |
Matkamiehen kenttälounas |
 |
Crater Lake |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti